1909-1966: Jymy suureksi, Sotkamo tunnetuksi

1909

voimistelu- ja urheiluseura Sotkamon Jymy ry perustetaan 14. maaliskuuta Sotkamon nuorisoseuran kokouksessa Rientolassa. Pesäpallon harrastaminen alkaa Sotkamossa 1930-luvun alkupuolella, ja vuonna 1935 seura osallistuu ensimmäisen kerran alueelliseen kilpailutoimintaan. Kotiottelut pelataan Akkoniemen kentällä. Kilpailuottelut keskeytyvät sodan ajaksi, mutta laji on saanut jalansijan paikkakunnalla.

Jymyn vuoden 1963 joukkuetta Sotkamon keskuskentällä. Nykyisin paikalla kohoaa Hiukan pesäpallostadion.

1945 ­– 1947

Sodan päätyttyä alkaa rynnistys pesäpallon pariin ja Jymy voittaa kaikki piirin mestaruudet mies-, nais- ja juniorisarjoissa. Hiukan rannan tuntumaan rakennetaan talkoilla urheilukenttä, jonne Jymy siirtyy pelaamaan kotiottelunsa. Jymy voittaa maakuntasarjan, tekee ensimmäisen vierailunsa suomensarjaan vuonna 1946 ja nousee sinne pysyvästi vuotta myöhemmin.

1948 – 1956

Jymy sijoittuu vuosi toisensa jälkeen suomensarjalohkossaan neljän parhaan joukkoon ja pääsee kolmesti karsimaan paikasta mestaruussarjaan, mutta nousu kariutuu joka kerta kalkkiviikoilla. Juniorimenestys antaa esimakua tulevasta: A-pojat sijoittuvat neljän parhaan joukkoon vuosina 1949, 1956 ja 1957.

Kesän 1963 mestaruusjoukkueen pelinjohto: Martti Heikkinen, Yrjö Heinänen ja Jarmo Hakkarainen.

1957

Jymyllä on peräti kaksi joukkuetta suomensarjassa. Jymyn ykkösjoukkue voittaa suomensarjan pohjoislohkon ilman tappioita ja nousee ensimmäisen kerran SM-sarjaan. Joukkueessa pelasivat Paavo Hietanen, Martti Keskitalo, Rauno Niskanen, Jarmo Hakkarainen, Yrjö Huusko, Seppo Mustonen, Mauno Riekki, Jaakko Vartiainen, Tauno Korhonen, Matti Korhonen, Martti A. Korhonen ja Martti J. Korhonen. Huoltajana ja joukkueenjohtajana toimi Yrjö Heinänen.

1958

Jymy vahvistuu SM-sarjakaudelle Kuopiosta siirtyvällä Lauri Reinikaisella, joka valitaan myös ensimmäisenä seuran edustajana miesten Itä-Länteen. Ensimmäisessä SM-sarjaottelussaan Nurmon Haalin kentällä Jymy pelaa tasapelin 3–3 isäntien kanssa. Joukkue esiintyy koko kauden pirteästi ja yltää 15 joukkueen sarjassa peräti kahdeksanneksi.

1959 – 1961

Jymy ei pysty vakinnuttamaan sarjapaikkaansa ja sijoitukset heikkenevät. Kaudelle 1960 joukkueeseen liittyy Kouvolasta Pasi Vuorinen. Joukkueen lukkari Paavo Hietanen siirtyy vuoden 1960 jälkeen HoNsU:un. Seuraavalla kaudella Jymy romahtaa jumboksi ja putoaa suomensarjaan.

Matti Korhonen oli yksi kesän 1963 Jymyn pelaajista, joka valittiin arvo-otteluun edustamaan Itää.

1962

Joukkue uudistuu ja nuorentuu. Seppo Kerttula siirtyy Muhokselta Jymyn lukkariksi. Jymy voittaa suomensarjan pohjoislohkon puhtaalla pelillä ja varmistaa paluun SM-sarjaan toiseksi viimeisellä kierroksella Halsualla. Martti Heikkisen valmentamat A-pojat voittavat seuran ensimmäisen Suomen mestaruuden päihittämällä Heinolan Kilpa-Veljet loppuottelussa.

1963

Martti Heikkisen, Yrjö Heinäsen ja edellisvuoteen uransa lopettaneen pitkäaikaisen kapteenin Jarmo Hakkaraisen kovakuntoiseksi talvella valmentama nousija on SM-sarjan sensaatiojoukkue. Jymy pelaa kevätkierroksen tappioitta. Kesätauolla Kainuuta edustanut Jymy voittaa Sotkamossa pelatun maakuntacupin loppuottelun Etelä-Pohjanmaata vastaan. Syyskierroksen alkajaisiksi pääsyliput loppuvat kesken, kun 4100 ihmistä saapuu seuraamaan kärkiottelua Puna-Mustia vastaan. Jymy voittaa selvästi 9–3. Mestaruus varmistuu päätöskierroksella Varkauden Kämärillä, kun Jymy lyö Puurtilan Kisa-Pojat 4–0. Peräti neljä pelaajaa Jymystä edustaa Itää Hesperiassa: Kerttula, Matti Korhonen, Erkki Kemppainen ja Veikko Keskitalo.

Martti J. Korhonen vastaanottaa pokaalin Maakuntacupin voittamisen johdosta.

1964

SM-sarja muuttuu kaksinkertaiseksi sarjaksi, ja yllättäen Jymy ei ole lähelläkään edelliskauden tasoaan. Maakuntacupin loppuottelupaikka ja Veikko Keskitalon etenijäkuninkuus ovat laihoja lohtuja, kun joukkue taapertaa pitkin kesää ja kausi päättyy putoamiseen. Jymyn Itä–Länsi-edustajat ovat Juhani Suutarinen ja Keskitalo, joka siirtyy kauden jälkeen Oulun Lippoon.

1966

Joukkue tekee paluun mestaruussarjaan, mutta visiitti jää vuoden mittaiseksi. Jymy ei pysy kärkijoukkueiden vauhdissa ja menettää pisteitä myös huonommille yhdistelmille. Juhani Suutarinen valitaan Itä-Länteen seuraavilla kausilla suomensarjasta, jonka jälkeen hän siirtyy Lippoon. Lopettamisten myötä joukkue uudistuu täysin, eikä nousu enää onnistu tulevilla kausilla.