VS
Joensuu - Sotkamo
La 15/05/2021 klo 15:00
Kerubi Stadion
Osta lippu
Nettiradio

Paluu polvivammasta – Kosti Rautiaisen kivinen tie

Kosti Rautiaisen kuntoutuminen syksyn 2014 ensimmäisessä finaaliottelussa sattuneesta loukkaantumisesta on tarina, jota ei voi jättää kertomatta.

Kalentereita on aluksi selattava taaksepäin aina vuoden 2014 elokuuhun asti, jolloin Hyvinkään Pihkalassa pelattiin 28. päivä toinen välieräottelu Hyvinkään Tahkon ja Sotkamon Jymyn välillä. Rautiainen löi ottelussa kaikkiaan kolme juoksua, mutta yksi noista kotiutuksista ottelun toisella jaksolla sai aikaan käänteen, jolla oli lopulta sellaiset kerrannaisvaikutukset, joita kukaan ei osannut odottaa.

Kosti juhli 3-jatkeelle suuntautuneen kumurilyöntinsä jälkeen joukkueen kera juoksua, mutta astui samassa hötäkässä pallon päälle. Tämä sai nilkan pyörähtämään ympäri Rautiaisen vasemmassa jalassa, minkä seurauksena nilkka paketoitiin kuntoon.

Säikähdyksellä ei kuitenkaan selvitty. Pyörähtänyt nilkka jäi kummittelemaan ja voitokkaan välieräsarjan jälkeisessä ensimmäisessä finaaliottelussa kotikentällä Vimpeliä vastaan napsahti: turtuneen nilkan myötä kiinniotto-heittotilanteessa outoon asentoon joutunut jalka antoi periksi ja vasen polvi petti alta.

– En tajunnut silloin vielä, miten vakavasta loukkaantumisesta oli kyse. Kausi oli kesken niin sen halusi työntää vielä syrjään. Se olisi häirinnyt niin joukkueen kuin omaakin toimintaa, jos sitä olisi jäänyt vetistelemään, Rautiainen muistelee.

Rautiainen oli sivussa pelihaluista huolimatta seuraavan päivän toisesta finaaliottelusta. Seuraavan viikon torstaina kolmannen finaalin alla pidetty valmistava harjoittelu Hiukan pesäpallostadionilla oli kuitenkin lopullinen käännekohta. Polvelle yritettiin tehdä kaikki mahdollinen – ja mahdotonkin.

– Sitä yritettiin puuduttaa ja teipata ja silti tuntui siltä, ettei se pidä. Kun tulin treeneissä pussinpohjaa vastaan niin tajusin ettei ole mitään toivoa pelata. Maksimisuorituksessa jalka lähti alta.

– Meinasin murentua. Ei käynyt kipeätä kun oli polvi niin puudutettu, mutta tiesin että se oli siinä. Oma kausi loppui henkisellä tasolla käytännössä sinä torstaina, Rautiainen hiljenee.

Tilanteesta puhuminen tuntuu nostavan edelleenkin kipeitä ajatuksia pintaan. Tässäkään vaiheessa loukkaantumisen todellinen vakavuus ei ollut tiedossa. Totuus valkeni vasta mestaruusjuhlissa.

– Pelin jälkeisenä sunnuntaiaamuna menin Kajaaniin magneettikuviin ja se hoitaja sanoi, että tässä kuvassa pitäisi näkyä eturistiside. Eihän sitä ollut. Nopealla aikataululla sovittiin sitten leikkausaika, Rautiainen naurahtaa.

Pojat nostavat "pojan" ilmaan mestaruuden ratkettua viime syksynä. Kosti Rautiainen seuraa tilannetta kuvassa alhaalla oikealla. Paina kuvaa nähdäksesi se isompana.

Pojat nostavat ”pojan” ilmaan mestaruuden ratkettua viime syksynä. Kosti Rautiainen seuraa tilannetta kuvassa alhaalla oikealla. Paina kuvaa nähdäksesi se isompana.

Muutos urheilijana, muutos ihmisenä

Ennen kuin polven kuntoutus pääsi kunnolla alkamaan, oli tehtävä yksi tärkeä päätös. Ollako urheilijana valmis siihen armotonta sitoutumista vaativaan työmäärään, joka ei silti takaisi sitä, että polvi palaisi entiselleen.

– Loukkaantumisen kohdalla ei ole ikinä varmuutta siitä, pääseekö palaamaan samaan kuntoon. Piti löytää syy sille, että haluaako elää siinä epävarmuudessa.

Päätös syntyi lopulta kuntouttamisen puolesta. Edessä oli kuitenkin askeleita, joiden toteuttaminen muovasi Rautaista urheilijana ja ihmisenä.

– Keskityin harjoittelun laatuun kokonaisuudessaan. Päätin, että yritän tehdä asioita entistä paremmin ja jätin sitten alkoholinkin kokonaan pois, Rautiainen paljastaa.

Harjoitteluunkin tehtiin muutoksia suurella kädellä.

– Olen tehnyt enemmän lajiharjoittelua ”väärältä puolelta”, kuin oikealta puolelta tasapainottaakseni eroa, joka polvissa on. Edelleenkin tulee heitettyä vähintään kerran viikossa vasemmalla kädellä ja vasemmalta puolelta tulee lyötyä kerran tai kaksi viikossa.

– Edellisiin vuosiin verrattuna olen harjoitellut enemmän. Talvella se oli sitä, että teki kaikki kuntouttavat liikkeet, ennen kuin pystyi tekemään alkulämmittelyn, jota keho taas vaatii, että voi tehdä ylipäätään jonkun harjoitteen. Se oli välillä aika puuduttavaa, Rautiainen muistelee.

Kokoonpanossa Kosti on ollut koko kesän, joskin jokeripaidassa.

Kokoonpanossa Kosti on ollut koko kesän, joskin jokeripaidassa.

Synkiltä mietteiltä ei myöskään vältytty.

– Kyllä se yksi pimeä ja pitkä matka on ollut. Läpi kuntoutusprosessin vielä kesälläkin miettii, että voiko tällä pelata ja että pärjääkö siviilissä. Tällaista sitä jännitti. Voiko sitä jopa peloksi sanoa.

Vaikka tarinaa kuunnellessa tuntuisi siltä, että Kosti on vaipunut prosessin aikana epätoivon alhoon, on ulospäin joukkuetovereille jaksettu kanavoida tseppaamista. Tämän on nähnyt likeltä pelinjohtaja Mikko Korhonen.

– Kuntouttamisessa on varmasti ollut sarkaa ja vaikka varmasti on tuskastuttanut ja stressanut, niin Kosti on pystynyt oman positiivisuutensa säilyttää ja antamaan sitä joukkueelle. Harva siihen olisi pystynyt, Korhonen kertoo.

– Yhtäkään kiveä ei ole jäänyt kääntämättä tai harjoitusta tekemättä. Millekään selittelyille tai säälin hakemiselle kaveri ei ole lähtenyt, Korhonen korostaa.

Kosti Rautiainen palasi yhdeksikköön tiistaina 21. päivä heinäkuuta. Tässä hän tuulettaa Kouvolan Teemu Nurmiosta syntynyttä paloa.

Kosti Rautiainen palasi yhdeksikköön tiistaina 21. päivä heinäkuuta. Tässä hän tuulettaa Kouvolan Teemu Nurmiosta syntynyttä paloa.

Valoa tunnelin päässä

Vaikka kuntouttamista tekisi kurinalaisesti päivästä toiseen, voi mieleen tulvahtaa silti ajatuksia siitä, onko edistystä tapahtunut lainkaan. Urheilija on Kostin mukaan paljon omien tuntemuksiensa varassa.

– Eihän tälläkään hetkellä ihan täydellinen olo ole. Olen odottanut sitä, että milloin tästä tulee saman tuntuinen kuin toisesta jalasta, mutta ei siitä välttämättä tulekaan.

Lohdun sana löytyi kuitenkin velipoika Immo Rautiaiselta, jonka heittokäden olkapää oli operoitavana muutama vuosi takaperin.

– Immo rohkaisi, että ei siitä tulekaan saman tuntuista. Se on eri tuntuinen, mutta se voi olla silti hyvä, Kosti kertoo.

Pelikaudellakin Kostin on nähty kesän aikana jokerina ollessaan tekevän erilaisia kuntouttavia ja aktivoivia liikkeitä ulkovuoron aikana. Pelissä täytyi pysyä kiinni.

– Se oli välillä enemmänkin kahden tai kolmen tunnin jumppatuokio kuin peli. Aika moni sitä nauroikin, minä mukaan lukien. Se oli kuitenkin minun tärkein tehtävä. Tulla kuntoon.

Kiitokset Kosti haluaa osoittaa seurajohdolle. Paluuta ei kiirehditty, vaan pelihommiin tultiin takaisin silloin, kun aika oli kypsä.

Kiitokset Kosti haluaa osoittaa seurajohdolle. Paluuta ei kiirehditty, vaan pelihommiin tultiin takaisin silloin, kun aika oli kypsä.

Pari viikkoa takaperin alkoi jo näyttääkin siltä, että paluu ulkokentälle olisi mahdollinen. Yhdeksikköön palaaminen tapahtui lopulta tiistaina Hiukan pesäpallostadionilla ottelussa Kouvolan Pallonlyöjiä vastaan.

– Olin muuten aika poikki sen pelin jälkeen. Mukana oli niin paljon henkistä ja fyysistä latausta, Kosti hymyilee.

– Se tilanne ja peli meinasi käydä ihan aikuisen miehen tunteisiin. Siinä kävi tosi paljon niitä yksinäisiä hetkiä läpi, mitä paluuseen vaadittiin.

Lähes vuoden kestänyt poissaolo pelikentiltä purkautui tyytyväisyytenä ja ilona. Rautiainen oli silminnähden onnellinen jo siitä hetkestä lähtien, kun Get on pärähti soimaan ja joukkue juoksi esittelyä varten stadionille. Kosti oli tullut takaisin – vaikka ei koskaan missään ollutkaan.

– Sain siitä väristyksiä. Eihän se varmaan suurelle yleisölle iso hetki ollut, mutta henkilökohtaisella tasolla se meni todella korkealle, Kosti tunnelmoi.

Kostin otteita näkee tänään huippujännittävässä ottelussa Joensuun Mehtimäellä Joensuun Mailan ja Sotkamon Jymyn välisessä ottelussa. Peli alkaa klo 18. Ottelu kuullaan myös JymyRadiosta Radio Kajauksen aalloilta ja nettiradiosta. Nettiradioon pääsee tätä linkkiä painamalla.

Teksti: Antti Haapasalo
Kuvat: Janne Kuronen