VS
Sotkamo - Pattijoki
La 13/02/2021 klo 16:00
Ojan Rauta Areena
Osta lippu
Nettiradio

Pelipäiväblogi: Uusiutumisen mestari

Vuoden lukkari, vuoden pelaaja. Viisi kärkilyöntitilaston voittoa ja yhdeksän Suomen mestaruutta. Jani Komulainen on yksi 2000-luvun menestyksekkäimmistä pesäpalloilijoista.

– Minua kiinnostaisi kova lyönti kakkospuolelle.

Nämä sanat kuuluivat Sotkamon Jymyn jokerin Jani Komulaisen suusta, juuri ennen kolmannessa välieräottelussa pelattua sisävuoroa, jossa hän löi 1000. kärkilyöntinsä uransa aikana pudotuspeleissä. Lausahdus oli huvittavalla tavalla vaatimattoman toteava, ja kuinka ollakaan, juurikin sellaisella lyönnin turvin tuo kärkilyönti hänelle merkkautettiin.

Jotta tuon rajapyykin hämmentävä ainutkertaisuus selkenee, on hyvä kertoa, että Komulainen on ensimmäinen ja ainoa pelaaja, joka tuhannen kärkilyönnin rajan pudotuspeleissä on rikkonut.

Kyseinen onnistunut vaihto ei siis ollut silkka onnenkantamoinen.

Urallaan Komulainen on voittanut viiteen otteeseen miesten Superpesiksen kärkilyöntitilaston. Jymy-kasvatti on siinä mielessä harvinainen vaihtolyöjä, että hänen repertuaariinsa ei kuulu pomppulyönti, vaan monipuoliset lyhyet lyönnit ja kovat vaakamailasivallukset.

– Olen joutunut uusiutumaan joka vuosi mailan varressa, sillä ulkokentät opettelevat lyöntejäni ja koska en poksauttele pomppua, minun on aina haastettava ulkokenttä ratkaisuissani. Ennen saattoi riittää, että löi pallon 3-jatkeelle, mutta nyt toimivat taas toisenlaiset ratkaisut, Jani kertoo.

– En väheksy tietenkään pomppulyöntiä, sillä sekin vaatii paljon taitoa, hän jatkaa.

Uusiutuminen on totta vie onnistunut, sillä Komulaisen keskimääräinen kärkilyöntimääränsä ottelua kohden kaikissa pelaamissaan runkosarjaotteluissa on huikeat 6,01. Tuon maagisen kuuden kärkilyönnin rajan ylitykseen ovat pystyneet hänen lisäkseen vain jo uransa lopettaneet vaihtajalegendat Asko Laine (6,67 kärkilyöntiä/ottelu) ja Kari Hakkarainen (6,83 kärkilyöntiä/ottelu). Kärkilyöntejä on tilastoitu vuodesta 1977.

Komulaiselle kyseinen tieto tuli iloisena yllätyksenä.

– Ohhoh, hienojen herrojen joukkoon olen kyllä päässyt, Jani naurahtaa.

– Tervon Vesku tulikin itse asiassa minulle komentamaan, että lyöt sitten tänä vuonna yli kuuden kärkilyönnin keskiarvolla, mutta en tuota sen enempää jäänyt ajattelemaan. Kari (Hakkarainen) on tosin sanonut, että uran jälkeen noita on kuulemma sitten mukava miettiä, jatkaa hän hymyillen.

Uusiutuminen ei ole kuitenkaan rajoittunut ainoastaan mailan varteen.

Komulaisen lyöntivuorolla läpilyönnin uhka on aina läsnä.

Komulaisen lyöntivuorolla läpilyönnin uhka on aina läsnä.

Eletään syksyä 2003. Kausi on päättynyt Jymyn mestaruuteen ja samalla kokoonpano kokee huomattavia uudistuksia: lukkarina neljä kautta toiminut Toni Kohonen siirtyi Kiteelle ja tyhjäksi jäänyttä pelipaikkaa paikataan omalla miehellä: Jani Komulaisella.

– Pääsin kovan miehen jalanjäljille. Siinä oli ehdottomasti yksi käännepiste urallani, kun Tanskasen Juha kysyi kiinnostaisiko lukkarin paikka, juniorivuosina kun olin lukkarina pelannut. Vaihtoehtoja uran jatkolle oli muuallakin, mutta siinä vaiheessa Juhan tarjous oli tyrmäävä, Komulainen muistelee.

Lukkarivaihdos onnistui loistavasti. Jymy onnistui voittamaan Komulaisen johdolla seuraavalla kaudella Suomen mestaruuden ja kesän 2006 Komulaisen kausi oli hengästyttävän vahva: mestaruuden lisäksi mies voitti kärkilyöntitilaston sekä vuoden lukkarin ja vuoden pelaajan tittelit.

Nappikauden jälkeiset seuraavat kaksi kesää jäivät kuitenkin kaihertamaan.

– Viimeisenä vuotena lukkarina pelatessa en onnistunut enää niin hyvin kuin olisin halunnut ja homma meni tajunnan tasolle. Silloin tein ratkaisun, että minusta ei ole enää voittavan joukkueen lukkariksi, Komulainen kertaa.

Oli taas uusiutumisen aika.

Jani Komulainen tuulettamassa tuotua juoksua viime syksyn kolmannessa finaalissa.

Jani Komulainen tuulettamassa tuotua juoksua viime syksyn kolmannessa finaalissa.

Seuraavat kolme kautta polttolinjassa toivat taas Komulaisen uraan lisäpontta, mutta todellinen seuraava uusi haaste oli edessä kesällä 2012: edessä oli jokeripelaajan vastuullinen rooli.

– Sitä mietin kyllä pitkään. Olin edellisen kerran ollut jokerina vuonna -97 kun aloitin Superpesiksessä ja silloin se ei tuntunut lainkaan omalta hommalta. Pohdin, että pystynkö seuraamaan ulkovuoroja vierestä ja tulla sitten tekemään huippusuorituksia mailassa. Hyvin tuo on kuitenkin tuntunut sujuvan, Komulainen pohtii.

– Uudistuminen on ehdottomasti se asia, mikä on saanut minut jatkamaan näin pitkään.

Komulaisen vaatimattomuus peittää alleen sen tosiasian, että hän on ollut vaihtajajokerina oleellisen osa Sotkamon Jymyn menestyksekästä peliä kahtena viime kesänä. Joukkue on edennyt jälleen miesten Superpesiksen loppuotteluihin taistelemaan kullasta Vimpelin Vetoa vastaan.

Komulaisella onkin mahdollisuus voittaa ennätyksellinen kymmenes mestaruus pelaajana. Tuohon temppuun ei ole kukaan aiemmin pystynyt.

– Olen aina ajatellut niin, että mestaruutta on juhlittava kuin se olisi viimeinen ja yhdeksän kertaa olen päässyt näin tekemään. Miellän kuitenkin joka mestaruuden enemmänkin sen kyseisen vuoden projektina ja olen ollut onnekas, että olen saanut pelata monta vuotta sellaisessa joukkueessa, Komulainen painottaa.

Tuleva syksy näyttää, kuinka mestaruustaistossa käy. Sen jälkeen pesiskansa jää jännäämään yhden kenties 2000-luvun menestyksekkäimmän miespesäpalloilijan päätöstä uransa jatkamisesta.

One more year Jani?

Jani Komulainen on päässyt nostamaan poikaa urallaan yhdeksään otteeseen. Miten käy tänä syksynä?

Jani Komulainen on päässyt nostamaan poikaa urallaan yhdeksään otteeseen. Miten käy tänä syksynä?

Jani Komulainen

Pudotuspelit 2013:

Ottelut: 6
Lyödyt: 1+5
Tuodut: 8
Kärkilyönnit: 47
Onnistumisprosentti: 82,45%

Sotkamo ja Vimpeli kohtaavat ensimmäisessä loppuottelussa Hiukan pesäpallostadionilla tänään sunnuntaina klo 16. Portit stadionalueella aukeavat klo 15.

-AH